Toni Seppänen Suomesta Ole se muutos jonka haluat maailmassa nähdä

Suomen näennäinen korkea koulutustaso ei takaa edes yhteenlaskutaitoa

  • Yksinkertaista mutta joillekin niin kovin vaikeaa.
    Yksinkertaista mutta joillekin niin kovin vaikeaa.

Kaksi projektia, kaksi venynyttä aikataulua ja kaksi ylitettyä budjettia sekä liuta huippuammattilaisia.

Jatkuva sarja virheitä, huonoja valintoja, valheita ja korruptiota ilman mitään seuraamuksia ?

1. Länsimetro

- Alustavissa suunnitelmissa 2000 ja 2001 metron hinta-arvio Matinkylään asti oli noin 400 miljoona euroa. Kun Espoon valtuusto päätti metron rakentamisesta sen hinta-arvio vuodelta 2004 oli 452 miljoonaa.

- Joulukuussa 2007 Espoon teknisen toimen johtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko arvioi, että hinta ylittää varmasti 600 miljoonaa

- Toukokuussa 2008 Länsimetron hinnaksi arvioitiin jo 714 miljoona.

- Olavi Louko sanoi tammikuussa 2008, ettei hinta nouse yli 800 miljoonan euron. Ilmassa oli myös toisenlainen arvio, yli miljardi euroa.

- Helmikuussa 2008 hinta-arvio saatiin pudotettua takaisin 800 miljoonaan karsimalla suunnitelmia. Olavi Louko kertoi Tekniikka&Talous -lehdelle, että "laitureita on lyhennetty kolmanneksella ja asemien sisäänkäyntejä karsittu kahdesta yhteen".

- Elokuussa 2010 Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kertoi suunnitelmista Länsimetron ensimmäisen vaiheen ulottamisesta vain Tapiolaan saakka, jos hinta nousee yli 800 miljoonan.

- Tammikuussa 2014 Kokkinen arvioi Länsimetron hinnaksi 976 miljoonaa euroa. Kulujen pelätään kuitenkin nousevan yli miljardiin euroon.

- 4.4.2014 voimassa oleva lupaus on että upea uljas oranssi sukkula operoi ehkä loppuvuodesta 2016.

Tällä hetkellä tilanne on se että valtuusto on päättänyt jatkaa metroa Kivenlahteen asti mikäli valtio maksaa kuluista 30%, näillä tiedoilla valtio ei ole rahoittamassa jatkoa mutta silti valtuustossa on tahtotilaa ja masinointia jatkon toteuttamiseen.

Vastuullista,kohtuullista,rehellistä,asiantuntevaa,osaavaa,avointa ja onnistunutta ?

***

2. Olkiluoto 3

- Voimalayksikön rakentaminen aloitetaan vuonna 2005 "avaimet käteen" -periaatteella. Voimalan tuli valmistua vappuna 2009, tällä hetkellä siis noin viisi vuotta myöhässä eikä valmistumista näy.

- Vuonna 2007 erinäisten huonon työnjälkien korjauksien jälkeen voimalan oli määrä valmistua vuonna 2011 kaksi vuotta luvattua myöhemmin

- 2008 ilmeni jälleen epätyydyttävää rakennusjälkeä jolloin voimalan ilmoitettiin valmistuvan 2012

- 2009 tuli taas jobin postia, pääkiertoputkien hitsaussaumat olivat sutta ja sekundaa.

- 2010 TVO ilmoitti voimalan olevan valmis 2013

- 2012 käyttöönoton ilmoitettiin siirtyvän vuoteen 2014, TVO ja Areva asettavat toisilleen korvausvaateita.

- 2013 korvausvaatimuksia nostetaan kilpaa, pitäisi nyt vaan keskittyä valmistumiseen eikä riidellä.

- 2014 osapuolista kumpikaan ei enää uskalla sanoa milloin voimala valmistuu.

Olkiluoto 3:n valmistuminen on tällä hetkellä tosiaan viisi vuotta myöhässä ja budjettiylitys on 5,5mrd euroa eli 5.500.000.000€.

Vastuullista,kohtuullista,rehellistä,asiantuntevaa,osaavaa,avointa ja onnistunutta ?

***

Yhteistä näille projekteille on alkuperäisen budjetin reilu tuplaantuminen ja valmistumisen huomattava viivästyminen.

Onko kyseessä koulutuksen huono taso vai kylmä korruptio ja tietoinen vedättäminen.

Oli niin tai näin niin veronmaksajan parkkiintunut selkänahka saa taas lisää harjoitusta reilun 6.000.000.000 Euron edestä.

Onneksi se ei ole kuin reilu 1000€ per nuppi lapset mukaan lukien.

Koulutusta parannettava tai kusetusta vähennettävä.

Kiitos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Epäonnistunut ydinvoimalahanke ei tule onneksi suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Kilpailukykyä tietysti tuo ydinvoimaan sijoittaminen on heikentänyt kaikki nämä vuodet. Metrohanke tulee kokonaisuudessaan veronmaksajien maksettavaksi.

Toni Seppänen

Sinäpä sen sanoit, se ei tule SUORAAN maksettavaksi mutta tulee kuitenkin.
Ja vieläpä täysimääräisesti lisineen.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kaikki sähkö myydän nykyään vapaassa kilpailussa omassa pörssissään markkinahintaan. Suomenkin siirtoverkot ovat yhteydessä sekä Venäjälle että Ruotsin ja Viron kautta myös muun Euroopan sähkömarkkinoille.

Olkiluodossa ilmeisesti osan tuotetusta sähköstä ottavat omistajat omaan käyttöönsä, mutta, mahdollinen, ylimenevä osuus myydään markkinoille kulloiseenkin markkinahintaan. Siten laitoksen vaikutus markkinahintaan on häviävän pieni eikä näy suomalaisen kuluttajan kukkarossa.

Toni Seppänen

Väittäisin kuitenkin tulevan lisätuotannon jäävän kotimaiseen käyttöön ja kyllä silloin enemmän tai vähemmän me maksamme kaiken ekstran.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #6

Olet väärässä, sähköä menee kotimarkkinoille vain kulutusta vastaava määrä. Ydinvoimalaitos ei osallistu ajallisten muutosten säätöön vaan ajaa vakioteholla pohjakuormaa ja säätö hoidetaan muilla tuotantotavoilla.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #10

Kyllä, ja näin tulee ollakkin. Ydinvoiman käyttöaste kotimaisesta nimelliskapasiteetista tulee olla 100% ja puuttuva osa korvataan vaihtoehtoisilla energiamuodoilla.
Eli Suomi käyttää kaiken tuottamansa ydinenergian. Me maksamme.
Suomen sähkönkulutus n.86 terawattituntia vuonna 2012.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #12

Te, siis kaikki Suomen sähkönkuluttajat, maksatte saamastanne sähköstä käyvän markkinahinnan.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #15

Ilmastako nämä "hukkamiljardit" syntyvät? Jollain mekanismilla veronmaksaja kuitenkin ylityksen maksaa, sähkönhinnassa tai kiertoteitä.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #17

En ymmärrä kysymyksiäsi. Voimalaitos ei poikkea muista teollisuusinvestoinneista, valmistuttuaan se myy tuotteensa markkinahintaan. Saamallaan tuloksella se kattaa sekä toiminnasta aiheutuvat että pääomakustannukset. Veronmaksajat eivät tähän kuvioon liity.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #21

Teoria ja käytäntö harvoin kohtaavat. Osta eurolla myy kahdella, osta kahdella myy neljällä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Monet perustelevat lisäydinvoimaa sillä, että nykyään hankitaan jonkin verran sähköä ulkomailta. Kuinka suuri osuus mielestäsi OL-3 reaktoriyksikön viivästyksellä on siihen, että sähköä hankitaan ulkomailta?

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #7

OL-3 teoreettinen vuosituotto on samaa luokkaa kuin tämänhetkisen vuosittaisen tuontisähkön osuus.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #7
Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #13

Toisin sanottuna ydinvoiman lisäkapasiteetilla ei ole mitään merkitystä siihen, hankitaanko sähköä ulkomailta. Se argumentti on siis pois käytöstä.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #16

Jos lisäkapasiteettia rakennetaan käytetään muita energiamuotoja vähemmän, kuten uusiutumattomia luonnonvaroja.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #19

Sitten voimmekin miettiä, kuinka paljon uusiutumattomia luonnonvaroja voidaan korvata ydinvoimalla. Käsittääkseni suurin osa Suomen hiilivoimaloista toimii yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, jota ydinvoima ei pysty nykymuodossa korvaamaan.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #24

En tiedä kuinka paljon jätteenpoltosta saadaan tehoja mutta siinä korvaavaa ilmaista energiaa.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #16

On kai otettava osin uudestaan:

1. "Monet perustelevat lisäydinvoimaa sillä, että nykyään hankitaan jonkin verran sähköä ulkomailta. Kuinka suuri osuus mielestäsi OL-3 reaktoriyksikön viivästyksellä on siihen, että sähköä hankitaan ulkomailta?"

Suomi on jo vuosikymmenet joutunut tuomaan sähköä ulkomailta. Järkevää olisi useastakin syystä pyrkiä sähköntuotannossa mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Koko maan sähkönkulutus on niin suurta, että sen kattamiseen voidaan käyttää ydinvoimalaitoksia, joiden tuotantokustannukset ovat vesivoiman jälkeen pienimmät. Näin on toimittukin, mutta tuontia on edelleen ollut pakko harrastaa, varaa omaan lisäydinvoimaan on yhä

Olkiluodon viivästymisen vuoksi sen ajateltu tuotanto on katettava muulla tavoin. Jos kotimainen muu tuotanto ei siihen riitä, on erotus tuotava.

2."Toisin sanottuna ydinvoiman lisäkapasiteetilla ei ole mitään merkitystä siihen, hankitaanko sähköä ulkomailta. Se argumentti on siis pois käytöstä."

Mikäli lisäkapasiteetti on halvempaa kuin tuonti, kannattaa sitä rakentaa, jos se vain sopii tuotantopalettiin. Mutta todellakaan en tunne koko oman tuotantokapasiteetin ja eri suunnilta tulevan tuonnin muodostaman kokonaisuuden rakennetta ja toimintaa. Tiedän, että markkinat toimivat 7/24 tuotantohintoja seuraten ja yhteydet Suomen ja muiden verkkojen kanssa elävät hetkessä. Mutta jos joku on halukas investoimaan lisäydinvoimaan Suomessa, on se joku myös katsonut sen olevan tarpeellinen ja kannattava investointi. Se lienee myös tarvittavan rahan saannin edellytys.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #25

Mielestäni omavaraisuuteen pyrkiminen sähköntuotannossa ei ole sen olennaisempaa kuin pyrkiminen omavaraisuuteen missään muussa tuotannossa. Jotenkin tuntuu, että energiapolitiikkaa ohjaa Juche-aate kun muilta osin Suomessa luotetaan ainakin teoriassa vapaaseen markkinatalouteen.

Tuontienergia on ollut jo pitkään edullisempaa kuin kotimainen energiatuotanto. Ydinvoiman kilpailukyky on ollut koko ajan laskussa suhteessa muihin tuotantomuotoihin ja se näkyy siinä, että kaupalliset toimijat ovat yksi toisensa jälkeen vetäytyneet Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #27

Tietty omavaraisuusaste on aina hyvä säilyttää varsinkin huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #29

Suomen omavaraisuusaste sähköntuotannossa on jo nyt korkea. Jos verrataan muihin huoltovarmuuteen liittyviin tekijöihin, poikkeuksellisen korkea. Reaktorikelpoista uraania ei Suomessa pystytä valmistamaan, joten energian omavaraisuutta ei kannata ensisijaisesti tavoitella ydinvoimalla.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #30

Ydinvoiman lisärakentamisessa ensisijaista ei ole huoltovarmuus vaan edullinen sähköntuotanto, huoltovarmus tulee lisänä. Millään muulla polttoainella ei ole mahdollista varastoida useiden vuosien tarve niin pieneen tilaan kuin ydinvoimalla. Valmis polttoaine on suhtellisen halpaa, sen osuus tuotantokustannuksissa on niin pieni, että sitä kannattaa hyvinkin varastoida.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Tuosta metrosta jätän kommentoimatta mutta Olkiluoto 3 on taatusti hieman toisensorttinen tapaus. Siitä muutama sana.

TVO:lla oli O3:sta tilattaessa kaksi yli 20 vuotta käynnissä ollutta yksikköä, jotka niin ikään oli tilattu "avaimet käteen"-periaatteella. Kumpikin yksiköistä valmistui sopimuksenmukaisessa ajassa, viidessä vuodessa, ja ovat jo parikymmentä vuotta olleet maailman kaikkien käyvien laitosten aivan huippuja tuotannoltaan, aina reippaasti yli 90% käytettävyydellä. Saman ajanjakson sisällä kummankin laitoksen nimellisteho on jatkuvin parannuksin nostettu 660 MW:sta 880 MW:iin eli 33%.

Yhtiön johdossa oli vielä uutta laitosta tilaamassa henkilöitä, jotka tulivat yhtiön palvelukseen jo silloin, kun edellisten laitosten rakennustöitä vasta aloiteltiin. Heillä oli taatusti paras mahdollinen kokemus, tieto ja taito, jota tehtäviin tarvittiin.

Sen vähän perusteella, mitä julkisuudessa on O3:n tapahtumista kerrottu, on päivän selvää, että niin viivästyminen kuin kustannusylityksetkin ovat laitostoimittajan vastuulla. "Avaimet käteen"-tilauksen neuvotteluvaiheessa laitostoimittajalla on mahdollisuus tarkentaa kaikkia sellaisia yksityiskohtia, joista tilaaja ei myyjän mielestä ole antanut riittäviä tietoja, ja ottaa ne huomioon tilauksessa.

Toki matkan varrella noinkin suuressa laitoksessa tulee esiin seikkoja, joista ei ole ollut tietoa ja tapahtuu asioita, jotka selvästi menevät yli sovitun. Näistä yleensä molemmilla osapuolilla on osansa, ja niistä sovitaan. O3:n toimitusajan ja kustannusten ylitykset ovat kuitenkin aivan käsittämättömiä ja mahdottomia ollakseen tilaajan vastuulla. Laitostoimittaja ei yksinkertaisesti ole ymmärtänyt, mitä on luvannut, olipa syy siihen sitten mikä hyvänsä.

Toni Seppänen

"Laitostoimittaja ei yksinkertaisesti ole ymmärtänyt, mitä on luvannut, olipa syy siihen sitten mikä hyvänsä."

Varmasti näinkin mutta kyllä kokeneen ja pätevän tilaajan olisi myös tullut nähdä luvatun toimitusajan ja hinnan mahdottomuus.
Todella käsittämätön farssi.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Ydinvoimalaitoksia rakennetaan maailmalla koko ajan, ja ainakin rakennusajat ovat aika hyvin tiedossa. Kyseessä olevaan projektiin oli tarjolla, julkisuuden mukaan, ainakin kolme kansainvälistä ja kokenutta laitostoimittajaa, joiden sekä hinnat että toimitusjat olivat keskinäisessä vertailussa. Lisäksi alan sisäinen tiedonvaihto ja mahdollisuus saada muiden kokemuksista tietoa on hyvä.

Luuletko todella, että TVO osti niin sanotusti sian säkissä, etteivät he nähneet, että hinnat ja toimitusajat olivat mehdottomia, kun kyseessä on useiden miljardien toimitus? Voisitko ystävällisesti kertoa, miten mielestäsi muuten TVO olisi voinut varmistaa asian?

Toni Seppänen

Ymmärränkö Antti että tarkoitat TVO:n tieten tahtoen valinneen "halvimman" tarjouksen tietäen sen olevan epärealistinen.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius Vastaus kommenttiin #11

Niin ei aivan varmasti ole. Se ei olisi vastuullista tehtävissä, joissa takana on valtava investointi ja iso osa yhteiskunnan toimintavarmuutta.

Yhtä hyvin voin esittää vastakysymyksen: ostavatko ihmiset yleensä vaikkapa omakotitalonsa tai autonsa "tieten tahtoen valiten "halvimman" tarjouksen tietäen sen olevan epärealistinen". Kysymys on niissäkin laadun, toimintavarmuuden, turvallisuuden, hinnan ja monen muun asian yhdistelmästä..

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #18

Kodinostaja tai rakennuttaja ei olekaan rakennusalan ammattilainen, siinä se oleellinen ero. TVO on "ammattilainen".

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #20

EPR oli kuitenkin uusi reaktorityyppi. Ja vaikka sanotaan, että älä osta protoa, niin jonkun sekin on joskus tehtävä. Kaikessa toiminnassa on aina riskejä. Onneksi kuitenkaan Säteilyturvakeskus ei näytä ottavan niitä.

Erkki Krogerus

Olkiluoto tässä on myyjässä ja ostajassa vikaa. Ensinnäkin ei kukaan järkevä insinööri osta protoa avaimet käteen periaatteella. Arevalla ei ollut mitään aavistusta miten tarkat vaatimukset asetetaan Suomessa eli ei tiennyt miten se hankaloittaa projektia. Myyjä ei tiennyt mitä vaatimuksia sille asetetaan. No jos ostaja olisi selvittänyt vaatimukset paremmin niin ehkä, mutta eihän turnkeyssä tarvitse kuin luovuttaa avain? Jos projekti halutaan epäonnistuvan vaihdetaan projektijohto: arevan ja tvo kummanin projektin johto on vaihdettu jo useasti. Kummankaan yhtiöiden johto ei pelaa omilla rahoilla vaan yrityksien rahoilla.
Metro kukaan ei ole tehnyt tarkkaa budjettia asiasta, näyttää siltä, että valtion ja kuntien hankkeissa aloitetaan jollain summalla ja todetaan vaan, että tarvitaan lisää rahaa eikä se ole päättäjien taskuista ne rahat vaan verorahoja.

Toni Seppänen

Alimitoitetulla budjetilla homma liikkeelle ja kun rahat loppuu niin lisää tulee kun hommaa ei keskenkään voi jättää. Näinhän se on ja väärin.

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Niinhän se sanoi palopäällikkökin kun VPK oli ehtinyt sammuttaa tulipalon ennen vakinaisen palokunnan tuloa: Väärin sammutettu!

Toni Seppänen Vastaus kommenttiin #33

Ei ne päässeet edes palopaikalle kun kaikki rahat oli mennyt paloasemaan ;)

Toimituksen poiminnat

Sivut